”Konstantin Simonovin romaani ”Viimeinen kesä” on sävyltään itsenäinen, erillisen kirjan muodostova teos. Lukijat jotka tuntevat romaanin ”Elävät ja kuolleet” ja ”Sotilaksi ei synnytä”, kohtaavat kuitenkin uuden kirjan sivuilla jo tuttuja henkilöitä: Serpilinin, Sintsovin, Tanja Ovsjannikovan, Iljinin ynnä muita. Sodan viimeisenä kesänä he osuivat samoille linjoille, missä olivat käyneet ensimmäisen taistelunsa vuonna 1941.
Tänne palaamiseksi tarvittiin kolme vuotta raskaita koettelemuksia ja verisiä taisteluja. ...”